Anniaatinut katsorsaat – Smerte behandling

Timip nammineerluni iluarsisinnaanngisai anniaatinngortarput Acterallu aap aqqutaata pitsanngorsarneratigut timimi anniaatit  iluarsisassallu suliari-sarpai. Actera annerusumik nissuni, isikkani, tallini, assani, tuerni, qungatsimi niaqqumilu anniaatit suliarilluartarpai. 

Ersiutit uku pigaagit? 

  • Assaat isikkallu nillertut kissarpallaartulluunniit
  • Nissuni anniarnerit/kapillattaartutut malugisat
  • Pisunnermi anniarnerit/qilusoornerit
  • Pullattoorneq immattoornerlu
  • Nissut oqimaatsut qasusulluunniit
  • Nissuni sullunngutitsineq
  • Qilusoortarneq
  • Aap naqitsinera qaffasittoq
  • Ikit maminneq sapilersut
  • Sukkornermik nappaateqarneq
  • Aalassarluttuuneq
  • Timimi anniarisaqarneq/taqarsuarni anniarneq

Suliaritinneq qanoq ingerlasarpa?

Elektromagnetisme atorlugu aap aqqutaanik pitsanngorsaaneruvoq annernartortaqanngitsoq kingunipiloqanngitsoq akuerisaasorlu.

Issiavimmi nipilersuummik  eqqissisimaarnartu-mik tusarnaajutigalutit singerninnut linsit ikkusimasut atorlugit 30 minutsit iluanni  suliaritissaatit. 

Siullermeernermi aap aqqutaata ingerlaanera misissorneqartarpoq putukkup taqarsuaata tillernera Dopplerimik tusarnaarneratigut, suliaritinnissallu amerlassusissaat siunnersuutigineqartarluni.

Suliaritinnerit serie-kkaarlugit ingerlanneqartarput serie ataaseq 12-riaq suliaritinnermik imaqarluni. Suliaritinnerit amerlassusaat, anniaat suunersoq suliaritittullu Acterap sunniutai qanoq sukkatigisumik tigunerai apeqqutaalluni, inummiit inummut nikerarsinnaasarpoq. 

Actera qanga atulerpa?

Actera 1992-mi Danmarkimi nakorsanit nassaarineqarpoq qallunaanit svenskinit tulunnillu atorneqalerluni. Actera inuppassuit iluaqutigisaannik katsorsaasarpoq misissuinerillu pitsaasumik inerneqartumik takutitsisut arlaqarput.

Misissuinerit takutippaat suliaritinneq ukununnga iluaqutaasoq:

  • Anniartarnermut annikillisaatitut
  • Aap naqitsineranut apparsaatitut
  • Aap ingerlaarneranut pitsanngorsaatitut
  • Naggussat timimilu sananeqaatit qitunnernut pitsanngorsaatitut
  • Pullattoorunnaarsaatitut
  • Aalassarissaatitut
  • Nissuni ikinut napinermilu saanernut mamisaatitut

Actera tamanit atorneqarsinnaava?

Acteramik suliaritinneq ataani taaneqartunut neqeroorutigineqarsinnaanngilaq:

  • Naartusut
  • Kræfteqartut
  • Dialysemik atuisut
  • Toqussutaasinnaasumik nappaatillit
  • Qaammatit kingulliit arfinillit iluanni uummatikkut suliaritinnikut
  • Qaammatit kingulliit arfinillit iluanni aanaartoornikut/milikartoornikut
  • 1990 sioqqullugu pacemakeritaarnikut imaluunniit suliaritassaq 20 cm inorlugu pacemakerimut inissisimappat
  • Antibiotikamik atuisut

Acterap pitsaasumik sunniutai:

  • Puullaaqqinermut
  • Pukutsukkut anniarisaqarnermut
  • Gigteqarnermut
  • Sukattooqqalluni niaqorlunnermut
  • Ikusilunnermut
  • Tuerlunnermut
  • Sulitilluni/nungullartoornermut ajoqusernernut
  • Qarasaasiarluni talerlulernermut
  • Nukitsigut naggussatigullu anniarisaqarnernut
  • Ujallunik sukattoornernut pilluttoornernullu
  • Pilatsereernerup napisoorsimanerullu kingorna mamisaanermut

Makku ilimagisinnaavatit:

  • Anniarisanik nipaallisaaneq
  • Ikinik mamisaaneq
  • Aak naqitsineranik pitsanngorsaaneq
  • Unnuakkut sinilluarnerusalerneq
  • Pitsorinnerulerneq
  • Timimi immattoornerup annikillineri

Elektromagnetismep timimut sunniuttarnera pillugu nassuiaat

Sananeqaatit inuussutissanik suliarinninnerisa aallu ingerlaarnerata timip pisataasa ataatsimoortinneri atorlugit  pitsaanerulersinnerisigut Acterap timip pissusissamisoortumik peqqissinissaa aqqutissiuuttarpaa.

Elektromagnetisme ukiorpassuarni saanernik napisoornerit ameraasallu ajoqusernerisa mamilertortinniarneqarnerini atorneqartarsimavoq ullumikkullu anniarilikkat anniariuakkallu suliarineqarnerini nalinginnaasumik akuerisaalluni.

Timi saneqaatiminik elektromagnetisme pinngitsoorsinnaanngilaa. Elektromagnetit assigiinngiiaartumik sukkassuseqarlutik sananeqaatinut celle-p iigaanut, inuussutissanik silaannaallu inuussutissartai timillu eqqagassaanik aqutsisuusumut, nukimmik tunioraasarput tigooraaneranillu pitsanngorsaalluni. Timi peqqissoq imminullu suliarisinnaasoq pitsaasunik inuussutissanillu tigooqqaalluarsinnaasunik sananeqaatinik celle-nik peqartariaqarpoq. 

Tassanngaannartumik annialernermi aammalu ataavartumik anniaateqarnermi, iluaalliornermi timillu atorpallaarsimanerata kingunipiluinut anniaatillu allanut Actera atorneqartarpoq. 

Nalitsinni nappaatit inuunermi pissusilersuutinik pissuteqartunut Acteramik suliaritinnerup iluaqutaaneranik misissuinerit arlaqartut uppernarsaapput. Acterap aap pilersuinera ingerlaarneralu taqaaqqat neruttortinnerisigut nutaanillu pilersitsiortoqataanerisigut nukkittorsartarpai. Aap ingerlaanerliulernarata uummatip taqaani nappaatit annertusitittarpai tallini nissunilu anniarnikkut aalassarlunnikkut noqartootalernikkut aap naqitsinerata qaffattoorneratigut, ikillu maminngilertornerasigut malugineqarajuttarpoq.